Harrastaminen parantaa koulussa pärjäämistä

Teksti julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 12.8.2016

OECD:n selvityksen mukaan heikosti osaavien oppilaiden osuus on kasvanut Suomessa. Raportissa todetaan, että hyväosaisten ja heikosti pärjäävien sekoittaminen edistää heikosti pärjäävien koulumenestystä. Tämä käy järkeen: hyväosaiset lapset välittävät sellaisia tietoja ja taitoja, joita heikosti pärjäävät eivät voi välittää toisilleen keskenään.

Koulutuksen periytyvyydelle on monia syitä, mutta liian vähän on kiinnitetty huomiota koulun ulkopuolisen ajan vaikutukseen. Suomessa lapsilla on hyvin eritasoiset mahdollisuudet vapaa-ajan harrastamiseen. Harrastukset ovat yhä kalliimpia ja kaikilla ei ole mahdollisuutta tarjota lapsilleen ohjattua vapaa-aikaa. Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraiset perheet joutuvat luopumaan lastensa harrastuksista taloudellisen tilanteen vuoksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan harrastusten moninkertainen kallistuminen on vaarassa aiheuttaa sen, että liikunnasta on tulossa vain rikkaiden etuoikeus.

Kun harrastustoiminta on ohjattua kasvatusta koulun jälkeen, se vaikuttaa valmiuksiin pärjätä koulussa. Harrastaminen on siis tavallaan erilaisten taitojen lisäopetusta koulun jälkeen. Olkoon harrastaminen liikunnallista, taiteellista tai sivistyksellistä uuden oppimista, sosiaaliset taidot ja kognitiivisten kykyjen kehittäminen valmentavat lapselle tietoja ja taitoja, joista on hyötyä myös koulumenestyksen suhteen. Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiölle tekemäni tutkimuksen perusteella harrastusrikkaassa ympäristössä välittyy myös hiljaisena tietona yleissivistystä ja erilaisissa elämän valinnoissa ohjaavaa ns. strategista tietoa, joka luo osaltaan parempia edellytyksiä koulussa pärjäämiselle.

Haettaessa lääkkeitä koulutuksen periytyvyydelle olisi tärkeä tukea erityisesti heikompiosaisten lasten harrastusmahdollisuuksia. Jokaiselle lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen. Se antaisi kaikille lapsille mahdollisuuden rakentaa yhtäläisesti terveellistä ja kehittävää elämäntapaa sekä vahvistaa omia yksilöllisiä vahvuuksia. Myös yhteiskunta hyötyisi siitä, että lapset saataisiin kehittämään ja löytämään omia vahvuuksia varhaisessa vaiheessa.

Sosiaalisten taitojen kehittyminen, tietojen välittyminen ja yhteisöllisten kokemusten jakaminen kasvattavat vahvaa tulevaisuuden yhteisöä. Turvattaessa jokaiselle lapselle harrastus tulisi ottaa mukaan harrastusseurojen lisäksi nuorisoseurat, koulut ja vanhemmat. Tärkeintä olisi luoda konsepti, joka olisi helppo toteuttaa jokaisessa kunnassa jo olemassa olevia resursseja hyödyntämällä.

Pienellä kansalla ei ole varaa hukata kenenkään potentiaalia. Harrastusten todettu vaikutus koulumenestykseen pitää ottaa huomioon peruskoulua ja kuntien palveluita kehitettäessä.

Maria Rytkönen

Eduskunta-avustaja (sd.)

Lahti


RECENT POSTS

ARCHIVE