Vaikea päätös - Tiirismaan ja Kannaksen lukiot
Kysymys Tiirismaan ja Kannaksen lukion kohdalla ei ollut helppo. Oikeastaan ehkä elämäni vaikeampia kysymyksiä, joita olen kohdannut elämässäni.
Kysymystä käsiteltiin koko syksy ja olin melkein joka päivä yhteydessä asiasta opettajiin, oppilaisiin tai virkamiehiin asiasta. Kävin kaikissa kuulemistilaisuuksissa (yhdessä niistä ainoana lautakunnan jäsenenä), perehdyin kaikkiin materiaaleihin huolellisesti ja luin edellisen valtuuston pöytäkirjaukset asiaan liittyen. Ennen kaikkea pyrin osallistamaan lukiolaisia omalla instagram-tilillä keskusteluun. Sainkin vastauksia peräti 400 ja kymmeniä sähköposteja ja viestejä. Voi sanoa, että syksyn illat menivät tiiviisti tämän asian parissa.
Kysymys ei ole helppo ehkä siksi, että meillä lautakunnan jäsenillä ei ole annettu tarpeeksi tietoja heti eikä varsinaisesti vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi. Päätöksentekoa ohjasi paljon edellisen valtuuston päätös siitä, että lukiot tulevat olemaan joka tapauksessa samoissa tiloissa Paavolan kampuksessa. Tämä tieto muutti lähtökohtaa päätöksenteolle merkittävästi.
Nuorten ollessa joka tapauksessa samoissa 1200 oppilaan tiloissa, ei ratkaisu ole erotella heitä eri lukioihin nimen, historian, maineen tai hallinnon avulla. Tämä ei vähennä syrjäytymistä, päinvastoin; eri porukoihin jakaminen luo eriytymistä, eikä opettajat voi jakaa vastuutaan oppilaista saman rakennuksen sisällä opiskelijan hallinnollisen koulustatuksen mukaan. Järkevä tie on rakentaa ison koulurakennuksen sisään pieniä yhteisöjä, uutta identiteettiä ja fiksuja yksiköitä, joissa yhdistyy opettajien ja opiskelijoiden vahvuudet. Resurssien vapautessa voimme tarjota opiskelijoille laajemman kurssitarjoittimen, pienempiä ryhmiä ja kohdennettua tukea.
Kun tehdään isoja organisaatiomuutoksia tulisi muutosprosessi toteuttaa huolellisesti ja työntekijöitä osallistaen. Huono valmistelu oli aiheuttanut nyt pelkotiloja ja epävarmuutta työntekijöille. Valitettavasti tämä oli jo nyt vaikuttanut monen työhyvinvointiin. Päätös tuli tehdä järjellä, mutta prosessissa pitää huomioida ihminen niin opettaja kuin oppilas.
Periaatteellisesi en pidä suurlukiota hyvänä tavoitteena. Koulutuksen tehostaminen ei ole päämäärä. Kun tilaratkaisut olivat nämä, päätettiin nyt sivistyslautakunnassa siitä, että tullaanko tekemään kahta hallintoa vai pidetäänkö kahden eri lukion oppilaita samojen tilojen sisällä. Päätöksessä tärkeintä oli siis nyt se, ettei oppilaat koe eriarvoisuutta, mutta eivät myöskään huku massaan. Siksi päätöksen sisälle tuli sisällyttää laskelmat siitä kuinka turvataan oppilasturva: opinto-ohjaus, oppilashuolto ja mahdollisimman pienet opiskeluryhmät. Nykyisestä tilanteesta ei voitu mennä huonompaan vaan oppilashuolto tuli varmistaa. Siksi emme hyväksyneet virkamiesten esitystä sellaisenaan, vaan vaadimme hyvin resurssoituja oppimisen tuen palveluita ja kirjasimme esitykseen velvoitteen, että sivistyslautakuntaa pidetään valmistelussa mukana ja ajantasalla.