Palvelusetelillä ei voida rahoittaa eriarvoistumista


Palveluseteli ei saa eriarvoistaa

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 8.2.2018

Etelä-Suomen Sanomat on kirjoittanut viime päivinä yksipuolisesti yrittäjien näkökulmasta liittyen palveluseteliin. Lasten ja veronmaksajien näkökulma on unohtunut.

Valtuusto päätti joulukuussa talousarviossa ottaa käyttöön varhaiskasvatuksen palvelusetelin. Palvelusetelin käyttöönottoa perusteltiin kustannustehokkaana rahoituskeinona ja miljoonien säästöinä kaupungille. Lähtökohtana oli tuottaa julkista varhaiskasvatuspalvelua vastaavaa palvelua, kun samalla uusien tai peruskorjattavien kaupungin päiväkotien määrä vähenisi. Valtuuston päätöksen lähtökohta oli samojen palveluehtojen lisäksi vaatimus ns. nollamaksuluokasta sekä yksityisten tuotannon 30% maksimiosuus koko varhaiskasvatuksesta. Lastentarhaopettajien liitto on ilmaissut huolensa yksityisen varhaiskasvatuksen kasvavan osuuden eriarvoistavasta vaikutuksesta. Sivistyslautakunta käsitteli ensimmäisen palveluseteliesityksen 19.12.2017. Sääntökirjaa muutettiin viranhaltijoiden tehtyä työtä eri tahojen kanssa. Tammikuussa pidettiin kaksi lautakunnan seminaaria, joihin pyydettiin yksityisten päiväkotien ja perhepäivähoitajien lausuntojen lisäksi OAJ:n alueyhdistyksen lausunto sekä vertailuja muiden kuntien palveluseteleistä. Päätöksessä otettiin huomioon eri osapuolet, ei vain yrittäjät. Erityisesti haluttiin huolehtia setelin arvon kilpailukyvystä verrattuna muihin kaupunkeihin sekä lasten yhdenvertaisuudesta. Kaupunki ei voi rahoittaa eriarvoistavaa palvelurakennetta.

Lahden kaupunki tarjoaa päivähoitoa pääsääntöisesti klo 6–18. On tärkeää, että myös palvelusetelin käyttäjät saavat vastaavaa palvelua. Eroavat ehdot poissulkevat perheitä maksukyvyn ja elämäntilanteiden mukaan. Vaaditut aukioloajat ovat myös tavanomaisia isoissa kaupungeista. Ryhmäperhepäivähoitajat huomioitiin keventämällä aukioloaikoja klo 7–17 välille.

Päätetty palvelusetelin hinta (825 €) on Suomessa hyvää keskitasoa. Alle 3-vuotiaiden ja erityistä tukea tarvitsevien hoidolle asetettiin kerroin (1.75), joka on Suomen korkeimpia. Palvelusetelin hinta on kilpailukykyinen ja houkutteleva. Jos arvoa nostetaan, pelkona on, että se houkuttelee entistä voimakkaammin suuria kansainvälisiä ketjuja, joita pienet paikalliset yrittäjät nyt pelkäävät. Arvostamme jokaista hyvää varhaiskasvatustyötä tuottavaa yrittäjää, mutta tehtävämme on myös turvata lapsiperheiden yhdenvertaiset palvelut. Olisi vastuutonta olla huomioimatta päätöksen vaikutuksia lapsien yhdenvertaisuuteen ja talouteen pitkällä aikavälillä.

Kokoomuslaisia vaikuttaa hiertävän sääntökirjan hintakatto, joka tarkoittaa, ettei perheiltä voi periä liian suuria päivähoitomaksuja. Valtuustopäätöksen edellyttämän nollamaksuluokan luominen on mahdotonta ilman hintakattoa. Perheiden on oltava samalla viivalla valinnanvapaudessa.

Lisäksi neljän kuukauden irtisanomisaikaa ei haluttu heikentää, koska suuren yksityisen päiväkodin lopettaessa on kaupungin ratkaistava korvaavat hoitopaikat, mikä vaatii riittävän käsittelyajan. Koska yritysten toimintaa ei voida seurata samalla tavalla kuin omaa palvelua, sisältyy palvelun seurantaan riskejä.

Vääristynyt keskustelu vaikuttaa syntyvän kokoomuksen kyvyttömyydestä hyväksyä perusteltua päätöstä, joka syntyi asiantuntijalautakunnassa viranhaltijan esityksen pohjalta. Kokoomus käyttää kaupunginhallituksessa valtaa, joka ei noudata kuntavaalien tulosta toisin kuin sivistyslautakunta. Kaupunginhallituksen otto-oikeuden käyttämiselle ei ole perusteita.

Anneli Viinikka, Sivistyslautakunnan puheenjohtaja Sdp

Sami Metsäranta, Sivistyslautakunnan jäsen Vihr

Maria Mäkynen, Sivistyslautakunnan jäsen Sdp

Eemeli Salomäki Sivistyslautakunnan jäsen Sdp

Kimi Uosukainen, Sivistyslautakunnan jäsen Sdp

Elisa Lientola, Sivistyslautakunnan jäsen Vas


RECENT POSTS

ARCHIVE