TEESINI TYÖELÄMÄSTÄ
_jfif.jpg)
Yhdistävä ja uudistava voima
-
Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat - pysyvätkö palkansaajat mukana?
Työelämä ja työmarkkinat muuttuvat vauhdilla. Tekoälyn ja muun teknologian kehitys, uusien taitojen tarve sekä työn tekemisen tapojen muuttuminen haastavat niin työntekijöitä, työnantajia kuin yhteiskuntaa. Ammattiliittojen on pysyttävä kehityksessä mukana ja autettava jäseniään kohtaamaan muutokset uudistamalla niin edunvalvontaamme, jäsenpalveluitamme kuin koulutustoimintaamme. Meidän tulee myös proaktiivisesti kehittää työelämän pelisääntöjä vastaamaan muuttuvaan työelämään. Meillä tulee olla pitkänaikavälin strategia palkansaajien puolustamiseksi, jossa työelämän muutosta ennakoiden kehitämme ja avaamme keskusteluja työelämän pelisäännöistä.
Työmarkkinoilla jo pitkään käynnissä ollut kehitys, jossa työnantajat haastavat keskitetyn sopimisen ja valtakunnallisten yleissitovien työehtosopimusten edut sekä ajavat yhä laajempia mahdollisuuksia työehtojen yritys- ja työpaikkakohtaiseen sopimiseen.
Tämä vaatii meiltä paljon. Vain järjestymällä vahvaksi edunvalvojaksi joukkovoimalla voimme luoda neuvotteluvoimaa pöytiin. Tarvitaan strategista johtamista, verkostojen hallintaa, taktista neuvottelujohtamista ja yhteiskunnallista edunvalvontaa. Meidän tulee pystyä nostamaan meidän tavoitteitamme ja merkitystämme selkeämmin julkisen keskustelun kautta tiiviillä mediasuhteilla myös nuorille sukupolville, jotka kärsivät epämääräisestä ja epävarmasta työelämästä.
Meidän on vahvistettava osaamistamme ja koordinaatiotamme hajautetun neuvottelutoiminnan järjestämisessä ja tiivistettävä saumatonta yhteistyötä liittojen välillä. Ydin asemassa on yhteistyö ja älykäs neuvottelutaktiikka. Liittoverkoston tuntemus ja yhteistyö on vahvuuteni.
Luottamusmiesten ja paikallisen neuvottelutoiminnan merkityksen kasvaessa myös jäsenyyden ja joukkovoiman merkitys tulee tuoda entistäkin selvemmin esiin. Osaavat luottamusmiehemme työpaikoilla ovat nyt ja jatkossa liiton ydin.
Meidän on vahvistettava yhteiskunnallista edunvalvontaamme. Jos yhä suurempi osa palkansaajia koskevista asioista päätetään eduskunnassa, on meillä oltava selkeät tavoitteet lainsäädännön kehittämiselle ja asioidemme ajamiseksi myös yhteiskunnallista väylää pitkin. Tulevaisuudessa on mahdollista, että palkansaajien on valvottava etujaan aiempaa vahvemmin perinteisen sopimustoiminnan lisäksi yhteiskunnallisen edunvalvonnan kautta.
2. On johdettava rohkeasti työelämän kehitystä
Pro on moninainen ja moniääninen joukko, jonka perimmäinen tarkoitus on edistää parempaa työelämää. Me olemme voimajoukko, joka vaatii parempaa työelämää ja puuttuu epäkohtiin. Siksi on meidän vastuullamme kutsua ihmisiä mukaan visoimaan työelämän tulevaisuutta. On uskallettava johtaa rohkeasti työelämäkehitystä. Kyse ei ole vain nuorille suunnatuista markkinointikampanjoista, houkuttelevista jäseneduista tai trendikkäistä tempauksista, vaikka niitäkin tarvitaan. On annettava jäsenillemme ääni ratkaisujen löytämiseksi uusiin kysymyksiin.
Kyse on itsevarmasta ja näkyvästä, johdonmukaisesta ja strategisesta työstä paremman työelämän puolesta. Meillä on oltava rohkeutta visioida ja ratkaista työelämän kysymyksiä. Meidän on tuotava uusia esityksiä paremmasta työelämästä niin neuvottelupöytään kuin julkiseen keskusteluun. Parhaimmillaan uudet ideat hyödyttävät kaikkia osapuolia, niin palkansaajia, työnantajia kuin yhteiskuntaa laajemmin.
Ottamalla jäsenistön ja aktiivimme nykyistä vahvemmin mukaan Pron tavoitteiden asetteluun voimme sekä luoda jäsenyydelle vahvempaa arvoa että löytää uusia ratkaisuja. Kun meillä on tarkka tilannekuva ja oma analyysi työelämästä ja yhteiskunnan suunnasta, voimme esittää konkreettisia ehdotuksia ja olla itsevarmasti aloitteellinen liitto, josta jäsenet ovat ylpeitä.
3. Työn murros uhkaa, jos annamme sen tehdä niin
Digitalisaation, tekoälyn ja muuttoliikkeiden tuomat ilmiöt ovat murroksia ja haasteita vain, jos annamme muille vallan määrittää työelämää niiden seurauksena. Suomi on ollut mallimaa ratkaistessaan työelämän rakennemuutoksia oikeudenmukaisesti koko yhteiskuntaa hyödyttäen -yhdessä sopien. Avainsanoja ovat olleet sopimusyhteiskunta ja rohkeus. Näin on oltava nytkin.
Työ on jo muuttunut, mutta ovatko työelämän pelisäännöt tai toisaalta palkansaajien vaatimukset seuranneet perässä? Lainsäädäntö on jäänyt jälkeen epämääräisestä ja epävarmasta työelämästä. Nyt työelämää nakerretaan yhä heikommaksi, oli kyse sitten työttömyys- ja muutosturvasta tai työelämän aikaisesta osaamisen kehittämisestä.
Pro tarvitsee puheenjohtajan, joka ymmärtää työnmurroksen haasteet ja uskaltaa ajatella työelämän tulevaisuutta, osaa ajatella uudella tavalla ja pohtia uusia ratkaisua - yhdessä sopien.
Ammattiliitot, Pro ja sen edeltäjät, ovat olleet muokkaamassa suomalaista yhteiskuntaa ovat olleet muokkaamassa suomalaista yhteiskuntaa hyvinvointivaltioksi, jonka tunnemme. Se on elänyt vahvasti tulevaisuudessa ja visioinut parempaa arkea ihmisille työn ja elämän rajapinnoilla. Tänään moni kokee, että liitot elävät menneisyydessä eivätkä koe niitä merkitykselliseksi. Elämme todeksi ilmastonmuutosta, kriisejä lamasta Venäjän hyökkäyssotaan, epämääräisiä työsuhteita ja epäselvää tulevaisuutta toimeentulonsa kanssa. Erityisesti nuorista, tulevaisuus näyttää uhkaavalta eikä perheen perustaminen tunnu turvalliselta epävarman työelämän keskellä.
Meidän on tuotava toivoa ja uskoa paremmasta – turvaa ja luottamusta yhteiskuntaan vakaan ja paremman työelämän kautta. Tarvitaan vahvoja liittoja, jotka elävät yksilöiden turvana. Me ansaitsemme vahvat liitot. Ansaitsemme turvallisen työelämän ja reilut pelisäännöt. Liittojen on ansaittavat ihmisten luottamus toimimalla myös ihmisten turvana aina loppuun asti.
Joukossa on voimaa. Joukkovoimasta tulee voimajoukko, yhdessä.
4. Nuoret mukaan rakentamaan työelämää 2030-luvulle
Elämme käännekohdassa, jossa ay-liike joko hiipuu tai voimaantuu uuteen nousuun. Jokaisella sukupolvella, myös tämän päivän nuorilla, on oikeus vahvoihin liittoihin ja velvollisuus kantaa kortensa kekoon tulevaisuuden työelämän puolesta. Se edellyttää kuitenkin, että nuorille annetaan mahdollisuus saada äänensä kuuluviin, tilaa vaikuttaa ja visioida työelämän tulevaisuutta. Liittojen on kiinnostuttava ja nostettava esille niitä työelämäkysymyksiä, joista työelämän todellisuus nuorille muodostuu.
Työelämäkysymyksistä puhutaan paljon, myös alle 40-vuotiaiden keskuudessa, arjen luontevissa sosiaalisissa tiloissa: työpaikoilla kollegoiden kanssa ja sosiaalisessa mediassa, kahvilassa ystävien kanssa ja joulupäivällisellä perheen kesken ja lehtien palstoilla.
Valitettavasti yhteyttä liittoihin ei useinkaan nähdä, vaan moni kokee olevansa työelämänsä suunnasta ja työehdoistaan yksin vastuussa. Yksin voi tietysti pyytää, mutta yhdessä voimme vaatia.
Liitot tulevat kiinnostavaksi nuorille, kun me kiinnostumme aidosti nuorista. Kun annamme tilaa tulla kuulluksi ja tuomme esiin sitä arjen työn todellisuutta ja kipukysymyksiä, joiden kanssa nuoret aikuiset elävät. Siten voimme uskottavasti avata liiton jäsenyyden hyödyt jokaiselle.
Työelämän pirstaleisuus, ensimmäisen vakituisen työpaikan löytämisen vaikeus, oman aseman ja työehtojen ymmärtäminen pärjäämisen paineiden alla ovat nuorille tärkeitä tämän ajan haasteita.
Nuoret eivät ole vain jäsentäytettä vaan työelämä olennainen osa, joiden ääni ja epämääräisen työelämän kysymykset tulee ottaa vakavasti.
Haluan kutsua mukaan muuttamaan työelämää joukolla, voimajoukolla! Nuori, sinulla on oikeus tulla vaatimaan yhdessä parempaa työelämää! Liity voimajoukkoon!
5. Liittojen rooli yhteiskunnassa entistä tärkeämpi
Yhteiskunnallinen keskusteluilmapiiri on koventunut erityisesti järjestäytyneitä palkansaajia kohtaan. Kun palkansaajien asemaa haastetaan ja työelämäoikeuksia heikennetään, juuri nyt on liittojen momentum osoittaa ihmisille merkitystään edunvalvojina ja palkansaajien yhteisenä liikkeenä. Suomessa ei ole toista tahoa, joka paitsi tuntee, myös puolustaa ja edistää palkansaajien asemaa, toimeentuloa ja roolia yhteiskunnassa. Emme halua Suomesta Amerikan tai Itä-Euroopan kaltaista yhteiskuntaa, jossa työntekijä on aina se, joka joustaa ja kantaa riskin maailman muutoksessa.
Edunvalvonnan on oltava vahvaa ja aloitteellista niin neuvottelupöydissä kuin työntekijöitä koskevissa yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Neuvottelutoiminnan rinnalla on oltava tehokasta yhteiskunnallista edunvalvontaa.
Tässä toimintaympäristössä Pron on pysyttävä puoluepoliittisesti sitoutumatomana ja säilytettävä vahvat yhteydet kaikkiin poliittisiin ryhmiin. Tässä liitot ovat alisuoriutuneet.
Liitot ovat tienristeyksessä, ne joko hiipuvat tai voimaantuvat, piiloutuvat hiljaisiksi toivoen parasta tai nousevat vaatimaan yhdessä oikeutta. Meillä ei ole syytä peitellä johdonmukaista edunvalvontaamme oikeudenmukaisemman, reilumman ja hyvinvoivemman tulevaisuuden puolesta kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Tässä on oltava rohkeita.
Voimme olla ylpeitä siitä, että juuri liitot, me Prossa, olemme aina ihmisen puolella.
6. Työmarkkinapolitiikka kabineteista ihmisten arkeen - Pron puheenjohtajan rooli?
Pro on vahva edunvalvoja prolaisten työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluissa nyt ja jatkossa. On pidettävä kiinni vahvoista työehdoista ja palkkatasosta, mutta myös kehitettävä työelämää aloitteellisesti uusien työelämäkysymysten osalta. On edistettävä psykososiaalista turvallisuutta, purettava palkkaeroja ja ikäsyrjintää sekä kehitettävä jatkuvia työuria työelämän murroksessa. On aika uudistua ja kohdata huomisen haasteet.
Usein sanotaan, etteivät nuoret ole kiinnostuneita työelämä- ja yhteiskuntakysymyksistä, mutta mikään tutkimus ei vahvista tätä. Nuoret ovat kiinnostuneita, jopa enemmän kuin edeltävät sukupolvet, he eivät vain koe liittoja läheisiksi.
Etäisyyttä neuvottelukabinettien ja jäsenistön välillä on pienennettävä vahvemmalla, moninaisemmalla ja avoimemmalla viestinnällä. Meidän on otettava jäsenistön työelämähuolet tosissaan ja johdettava keskustelua työelämäkysymyksistä laadullisella puolella proaktiivisesti: työelämän kuormituksesta, perheen ja työn yhteensovittamisesta ja oikeudesta häiriöttömään vapaa-aikaan.
Ammattiliitto Pron puheenjohtajan rooli liitossa on keskeinen ja moniulotteinen. Puheenjohtajan on kyettävä puhuttelemaan moninaista jäsenistöämme ja potenttiaalisia uusia jäseniä olemalla kasvot liitolle.
Puheenjohtaja johtaa neuvottelutoimintaa ja koko Pron edunvalvontajärjestelmää.
Koska Pro neuvottelee reilua 180 työ- ja virkaehtosopimusta, puheenjohtajan rooli on strategisesti johtaa Pron neuvotteluorganisaatiota ja neuvottelutaktiikkaa, muun liiton toiminnan johtamisen ja edustamisen lisäksi.
Puheenjohtaja osallistuu tietysti aktiivisesti myös itse neuvotteluihin yhdessä sektorijohtajien ja muiden nimettyjen neuvottelijoiden kanssa, kun kyseessä on painava neuvottelupöytä tai vaikea paikka.
Jos neuvottelut ajautuvat tuloksettomana sovittelijan pakeille, puheenjohtaja toimii keskeisenä toimijana. Juuri verkostot muihin liittoihin, työnantajajärjestöihin ja sidosryhmiin ovat keskiössä. Pahimmillaan puheenjohtaja tuo mukanaan neuvotteluihin vanhat konfliktit, parhaimmillaan uudet ratkaisun avaimet. Vahvuuteni on hyvät ja luottamuksellinen suhteet eri työmarkkinaosapuoliin.
Kun neuvottelupöytiä on toista sataa, Pron puheenjohtajan rooli painottuu strategiseen johtamiseen ja neuvottelutaktiikkaan yhdessä johdon kanssa, ei yksittäisiin neuvottelupöytiin osallistumiseen. Puheenjohtaja vastaa siitä, että koko neuvottelutoiminta etenee liiton strategian ja tavoitteiden mukaisesti. Hän asettaa yhdessä johdon ja hallituksen kanssa neuvottelujen keskeiset linjaukset ja suuntaviivat, joita pääsääntöisesti sektorijohtajat, sopimusalavastaavat ja valitut neuvottelijat toteuttavat käytännön neuvottelutyössä. Neuvottelukuntien rooli on tässä erityisen tärkeä.
Puheenjohtaja johtaa koko neuvotteluorkesteria. Tähän ei tarvita mikromanagerointia vaan strategisen johtamisen taitoa ja luottamusta neuvottelijoihin.
Johtoryhmän jäsenenä olen nähnyt kaksi Pron viimeistä neuvottelukierrosta ja osallistunut alkaneen neuvottelukierroksen neuvottelutavoitteiden ja neuvotteluohjesäännön muotoiluun. Johtoryhmässä ja hallituksessa käsitellään jatkuvasti neuvottelujen etenemistä ja ydinkysymyksiä. Viestinnästä vastaavana johtajana neuvottelutilanteet, erityisesti ne kinkkisimmät, ovat virranneet pöytäni kautta. Olemme yhdessä puheenjohtajan kanssa suunnitelleet viestintää osana neuvotteluiden taktiikkaa.
Vahvuuteni on vahvan verkoston ja viestinnän lisäksi, strateginen johtaminen, skenaariotyöskentely ja ammattimainen johtaminen. Puheenjohtajana keskittyisin vahvistamaan meidän suhteita muihin liittoihin sekä kehittämään meidän ennakoivaa ja strategista työskentelyä, skenaariotyöskentelyä sekä proaktiivista työehtojen kehittämistä työelämätietoon ja jäsenkyselyihin pohjautuen.
7. Työelämä psykologisesti turvallisemmaksi!