Haja-ammuntaa kohti opiskelijoita
Teksti julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa mielipidepalstalla 8.3.2016
Ilta-Sanomien Miika Koskinen kritisoi sunnuntaina (28.2.) SDP:tä populistiseksi puolueeksi kansanedustajan Nasima Razmyarin puolustaessa opintotukea ehdottaen välikysymyksen tekemistä opintotukileikkauksista. Koskinen herjaa SDP:n vaihtoehtobudjettia näpertelyksi ja, kritisoi SDP:n ampumista “sarjatulella hallituksen esityksiä”.
On totta, että opiskelija on köyhä, jos hänen tulotasoaan verrataan melkein mihin tahansa palkansaajaan. On myös, totta, että opiskelija on köyhä, jos hänen opintotukeaan verrataan mihin tahansa muuhun sosiaalietuusryhmään. Euroopan neuvosto huomautti alkuvuonna Suomea sosiaaliturvan vähimmäistason riittämättömyydestä. Opiskelijoiden tuen vähimmäistätaso on runsas puolet tästä. Ennustetun sadan euron leikkauksen jälkeen opiskelijan toimeentulo olisi 438 euroa kuukaudessa + opintolaina. Opintoraha ja asumislisä yhdessä eivät usein riitä nykyisinkään vuokrankaan maksuun – varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Opiskelija-asuntoja ei ole läheskään riittävästi kaikille.
Vaikka korkeakoulutettujen tilanne työmarkkinoilla on verrattain hyvä, pitkään jatkunut talouskriisi näkyy myös yliopistoista valmistuneiden työllistymisessä. Ensimmäisen työpaikan löytymiseen kuluva aika on pidentynyt, ja suoraan vakituiseen työsuhteeseen valmistumisen jälkeen sijoittuneiden määrä on laskenut. Työllistymisen haasteet vaihtelevat paljon eri koulutusaloilla: lääkäreillä on odotettavissa töitä ja korkea palkka, mutta opettajaksi tai kirjastovirkailijaksi valmistuneenkin tulee opintovelka maksaa. Tohtoreiden kasvavasta työttömyydestä on puhuttu paljon.
Ketään ei kiinnosta toimittajan poliittiset johtopäätökset omien opiskelukavereiden menestymisestä ja löyhät arviot “väliinputoamisten” syistä. Kiinnostavampaa on nojata tutkittuun tietoon. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Opiskelijabarometri valottaa syitä opintojen keskeytyksille. Suurin syy yli vuoden kestäneelle tauoille opinnoista on työssäkäynti. Opiskelun ja muun elämän yhdistämistä vaikeuttaa työssäkäyminen. 47% yliopisto-opiskelijoista tekee töitä. Suurin syy työssäkäymiselle on toimeentulo. Rautalangasta väännettynä; opintotuki ei mahdollista elämistä, jonka vuoksi opiskelijat joutuvat tekemään töitä. Opiskelijat eivät halua ottaa lainaa epävarmojen, pirstaleisten ja nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden vuoksi. Vain yksi neljäsosa opiskelijoista ottaa opintovuosiensa aikana lainaa.
Koskisen kaikki argumentit ovat huonoja. Valmistuttuaan opiskelija ei ole automaattisesti hyväosainen, mutta yhteiskunta on saanut parhaimmat mahdolliset osaajat työmarkkinoille. Toistaiseksi pyritään valikoimaan opiskelijat korkeakouluun osaamisen eikä lainan sietokyvyn mukaan. Kun tutkimusten mukaan opiskelijoiden lainanotto on yhteydessä vanhempien tulotasoon, olisi opintotuen lainapainotteisuudella negatiivisia vaikutuksia jo nyt todellisuutta olevalle koulutuksen periytyvyydelle.
Harhaan mennään ajatuksessa, että tutkinto olisi investointi vain yksilölle. Maksuton koulutus ja kaikille todellinen opiskelukyky on investointi myös yhteiskunnalle; Suomelle, joka pyrkii olemaan kilpailukykyinen korkean osaamisen ja informaatioyhteiskunnan markkinoilla.
Kannattaa myös muistaa, että samat ihmiset, jotka puhuvat valtion velkaantumisesta, puhuvat nyt kuinka kannattavaa lainan ottaminen on korkojen ollessa matalia. Haiskahtaa siltä, että velkataakkaa ja lainariskiä pyritään siirtämään yksilöiden niskaan.
Maria Rytkönen
koulutussosiologian ja -politiikan maisteriopiskelija
Lahti