Lukukausimaksut kaikille?

Opiskelijaliike on jo pitkään pelännyt EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksujen avaavan portin myös kotimaisten opiskelijoiden lukukausimaksuille. Uhkakuvana on ollut, että pikku hiljaa siirrytään yhteiskuntaan, jossa vain varakkailla on todelliset mahdollisuudet korkeakoulutukseen.

Torstaina selvisi hallituksen koulutusleikkausten todellinen tarkoitus: ajaa korkeakoulut sellaiseen taloudelliseen tilaan, ettei toiminta olisi enää mahdollista ilman ovien avaamista yksityisille markkinoille. Koulutusleikkauksien takaa on paljastumassa suurempi, oikeistolainen ideologia. Koulutuksen yksityistämistä ja maksullisuutta on pedattu leikkaamalla korkeakoulujen resursseja.

Juhana Vartiainen uudelleentwiittasi mikrotalousteorian professori Hannu Vartiaisen ehdotuksen asettaa korkeakouluille 2000 euron lukukausimaksut. Lukukausimaksuja hän promosi sillä, että niillä voisi perua esimerkiksi Helsingin yliopiston irtisanomiset. Vartiainen komppasi Vartiaista: “Pienempikin maksu helpottaisi olennaisesti. Myös askel kohti toimivaa koulutusvientiä.”

Ehdotusta ei tule ottaa annettuna. On muistettava, että tilanne, jossa korkeakoulut ovat, ei ole luonnollisen kehityksen tulos vaan radikaali poliittinen päätös. Historiallisen suuret leikkaukset ovat hallituspuolueiden selkeä arvovalinta – eivät korkeakoulujen toimimattomuutta.

Tehdäänpä kuvio selväksi. Hallitus päättää monien asiantuntijoiden ja tutkijoiden huolestuneista lausunnoista huolimatta leikata ennen näkemättömän paljon koulutuksen ja tutkimuksen resursseja. Seuraavana päivänä siitä, kun Suomen suurin yliopisto julkistaa surupäivän ja ilmoittaa jopa tuhannen työntekijän vähennyksistä, vihjailee opetusministerin puoluetoveri koulutuksen maksullistamista korkeakoulujen ahdingon verukkeella.

Monissa maissa on kokeiltu lukukausimaksuja epäonnistuneesti. Lukukausimaksukokeilut ovat vain lisänneet julkisen sektorin menoja. Kustannuksia on syntynyt lisää juuri tuottamattoman hallinnon puolelle. Toisaalta, tämä ei ilmeisesti ole hallituspuolueiden kannalta ongelma, koska talouden kannalta merkityksellistä on yksityisen sektorin voittojen kasvattaminen.

Koulutuksen maksullisuudella on myös koulutuksen periytyvyyttä lisäävä vaikutus. Vaikka koulutuksen periytyvyyttä esiintyy lukukausimaksuista huolimatta, on selvää, että lukukausimaksut eivät tule kehitystä helpottamaan. Tutkimukset viittaavat, että lukukausimaksut ohjaavat koulutusvalintoja eri sosioekonomisen taustan suhteen. Erot pieni- ja suurituloisten perheiden lasten välillä kasvavat koulutusvalintoja tehdessä. Onko koulutuksesta tarkoitus tehdä varakkaiden etuoikeus?

Vartiainen teki aloittelijan virheen ja paljasti leikkausten todellisen syyn liian varhain – silloin kuin koulutusleikkaukset ja niiden alkuperä ovat vielä hyvin muistissa. Harmillista on se, että kokoomus on onnistunut tuomaan troijan hevosensa jo porttien sisälle, vaikka vielä ennen vaaleja puheenjohtaja Stubb poseerasi iloisesti koulutusleikkauksia vastustavan kyltin kanssa. Sanni Grahn-Laasonen on jo kiirehtinyt vastaamaan, ettei opetusministeriössä valmistella lukukausimaksuja kotimaisille opiskelijoille. Mutta kun hallitus ohjaa koulutuspolitiikkaa vahvasti uusliberalistinen ja ordoliberaalin talousopin mukaisesti jää nähtäväksi kuinka pian Kokoomuksen talousauktoriteettina tunnetun Vartiaisen kevyt ehdotus käy lopulta toteen.

Kirjoitus on julkaistu 12.1.2016