Lahtelaisten terveydenhoidon kokemukset karua luettavaa


Sivistyslautakunnan puheenjohtajuuden lisäksi istun nykyään Lahden Osallisuuden ja hyvinvoinnin jaoston jäsenenä. Välillä on kysytty, mitä jaosto oikein tekee?

Jaosto vastaa hirmusen tärkeistä asioista, kuten muun muassa kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilan selvittämisestä ja niiden seurannasta, edistää kaupunkilaisten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, toimii ehkäisevän työn toimielimenä ja vastaa vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan työskentelystä. Erityisesti ennaltaehkäisevän työn koen todella merkitykselliseksi, paitsi ihmisen elämän ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta, myös kaupungin talouden kannalta. Ennaltaehkäisevällä työllä säästämme kalliista toimenpiteistä ja vältymme turhilta ikävyyksiltä.

Tänään, ensimmäisessä jaoston kokouksessani, käsittelimme muun muassa esittelyt sosiaaliasiamiehen selvityksestä vuodelta 2018 ja FinSoten tutkimusraportista. On pakko kirjoittaa muutama havainto kaupunkimme tilanteesta erityisesti FinSote-raporttiin liittyen.

Lahden kaupungin osalta olemme huolestuttavassa tilassa monessa mielessä ja toivon, että voin itse omalta osalta toimia näiden asioiden kehittämisessä. Jaostossa en voi kovin moneen asiaan vaikuttaa suoraan, joten toivon, että HYKYn valtuustossa ja hallituksessa istuvat lahtelaiset valtuutetut ottaisivat seuraavat tilastot vakavissaan.

Sosiaaliasiamieheen otetut yhteydenotot ovat kasvaneet. Erityisesti vammaispalveluihin liittyvät yhteydenotot kaksinkertaistuivat viime vuonna. Sosiaaliasiamiehen mukaan tilanne johtuu pikemmin PHHYKYstä kuin valtakunnallisista uudistuksista.

FinSoten raportin mukaan Lahti on kymmenen kaupungin vertailussa huonoin kaikissa seuraavissa asioissa:

Tarpeeseen nähden Lahdessa on riittämättömät lääkäripalvelut ja hammashoidon palvelut. Lahtelaiset kokevat kaikista heikoimmin pääsevänsä riittävän nopeasti terveydellisiin tutkimuksiin ja hoitoihin. Lisäksi meillä on vertailun huonoin terveyspalveluiden saatavuus.

Lahtelaiset kokivat myös kaikista eniten, että asiakasmaksut haittaavat hoitoihin pääsyä.

Myöskään sosiaalipalveluihin ei pääse riittävän nopeasti, ja asiakasmaksut tai aukioloajat ovat haitanneet myös näiden palveluiden saavutettavuutta. Vertailukaupungeista lahtelaiset ilmoittivat useimmiten, että oma talous haittasi pääsyä terveydenhoitoon tai sosiaalipalveluihin.

Lahtelaiset luottivat kaikista vähiten terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuteen tai henkilökuntaan sekä kokivat vertailun mukaan kaikista heikoimmaksi terveys- tai sosiaalipalvelut tai tiedon kulun niistä. Lahtelaiset ilmoittivat myös useimmin, että potilaita pompotellaan palvelupisteestä toiseen ja kysytään samoja tietoja useaan kertaan. Häntäsijalla oltiin myös myönteisessä asiakaskokemuksessa tai riittävän vastaanottoajan kokemuksessa tai mahdollisuudesta kysyä hoidosta ja saada ymmärrettävää viestintää omasta terveydestä.

Lisäksi Lahti oli useassa kohdassa vertailun kolmannen huonoimman kaupungin joukossa. Näitä kaikkia en rupea avaamaan tässä (kaikki tilastot löytyvät linkistä jutun lopussa), mutta muun muassa lahtelaiset kokivat heikkoa työkykyä tai ettei jaksaisi työssä eläkeikään asti. Tämä on tietysti kaupungille hälyttävä tieto, eikä todellakaan anna hyvää kuvaa kaupungin kasvumahdollisuuksista.

Mielestäni nämä ovat todella hälyttäviä lukuja! Olemme häntäpäässä todella monessa keskeisessä terveyden ja hyvinvointipalveluiden kysymyksessä. En epäile hetkeäkään, etteikö hoitohenkilökunta tekisi kaikkensa ja erinomaista työtä. Moni näistä ei ole edes varsinaisesti taloudellinen kysymys vaan palveluiden järjestämiskysymys. Tietysti HYKYn melkein 34 milj. alijäämäinen budjetti ja aloitetut TY-neuvottelut ovat todella hankala tilanne juuri nyt.

Rakenteellista kehittämistä on vaikea tehdä leikkauksien kanssa yhtäaikaa, vaikka juuri rakenteellisilla muutoksilla säästöt voitaisiin saada aikaan kestävämmin. Kokonaisuus on tietysti suuri ja haastava eikä aikaa varsinaisesti ole. Toivoisin kuitenkin, että palveluiden rakenteelliseen kehittämiseen laitettaisiin paukkuja.

Lahdessa tietysti tilastoja rumentaa myös esimerkiksi alueen korkea työttömyys ja matala koulutustaso, sitä kautta monenlaiset terveysongelmien kasautumiset: päihteidenkäytön ongelmat, elintapaongelmat ja mielenterveysongelmat, perhekiistat, jne.. Toisaalta, huono palveluiden saatavuus ja riittävyys, tiedon kulku ja luukulta luukulta pompottelu ylläpitää tilannetta. Ratkaisuja tilanteeseen tulee etsiä aktiivisesta työllisyyspolitiikasta koulutuspolitiikkaan, mutta PHHYKYn rakenteelliset ja hallinnolliset muutokset ovat nähdäkseni kriittisiä.

Täältä voi katsoa kaikki FinSoten raportin tilastot:

http://www.terveytemme.fi/finsote/alueet2018/graph/theme.php?teema&alue1=398&fbclid=IwAR2jt3hl9rgHHUJreyIP_TZRUmdwmectty_-9Fyue-wosBRh5bx6NEXiQes


RECENT POSTS

ARCHIVE