SONKin varapuheenjohtajavaaliteema: Sivistys
Sivistys tulee tuoda takaisin (koulutus)politiikan keskiöön. Sivistys ei ole jotain koulutuksen ohella tapahtuvaa mieltä hivelevää kauneutta, vaan koko yhteiskuntamme perusta.
Sivistys on demokratian ehto ja sosialidemokratian perusta.
Koulutuksen tulee välittää yksilölle sellaiset tiedot ja taidot, että hän on kykenevä yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, olemaan itsemääräytyvä sekä kykenee kriittiseen ja rakentavaan keskusteluun. Omien vahvuuksiensa ja osaamis- sekä asiantuntijuusalueidensa tunteminen on myös pohja omalle työlle. Koulutus pelkkinä tutkintoina, työn mahdollistajana sekä elannon tuottajana on vain mahdollisuus jalostaa ihmismassa työmarkkina rakoihin, markkinatoimijoiden käsiin finanssikapitalismissa. Koulutuksen tulee yhtä lailla mahdollistaa myös kansalaisaktiivisuus ja yhteiskuntavaikuttavuus. Koulutuspolitiikka, jonka tavoitteena on vain tehokas työvoiman tuotanto poistaa mahdollisuuden nähdä omaa elinpiiriä laajemmalle sekä vaikuttaa oman elinpiirinsä ehtoihin tai asemaansa yhteiskunnassa.
Tehotuotettu opiskelija
Koulutuspolitiikan pöydällä on monia käänteentekeviä kysymyksiä. Maksullisen koulutuksen mahdollisuus ja sen eri muodot haastavat sosialidemokraattisen aatteen lähtökohdat. Jos me emme pidä esillä koulutuksen merkityksellisyyttä itseisarvona , voivat muut poliittiset tuulet viedä sen mukanaan.
Nykyinen koulutuspolitiikka kohtelee opiskelijaa vain talouspoliittisien tavoitteiden välineenä. Tavoitteena on jalostaa yksilö peruskoulusta jatko-opintoputken myötä suoraan työmarkkinalokeroihin -paljon ei tarvitse ajatella eikä varsinkaan kritisoida; kunhan suorittaa nopeasti tutkinnon ja asettautuu työelämään. Tätä kutsutaan kontrolliyhteiskunnaksi: yksilö on ohjattu toimimaan markkinatoimijoiden eduksi.
Kontorollimekanismi on taloudellisen ja tiedollisen pääoman kasautumista suosivan yhteiskunnan rakenteissa. Tällainen koulutuspolitiikka ei ole inhimillistä eikä myöskään järkevää yhteiskunnan rakentamisen kannalta.
Meidän ei tule hyväksyä koulutuksen tehotuotantoa. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli perustuu laadukkaaseen tiedon ja osaamisen kartuttamiseen yhteiskunnan hyväksi.
Suomi takaisin koulutuspolitiikan edelläkävijäksi
Koulutuksen on oltava aina maksutonta kaikille
Loppu koulutuksen teknokratisoimiselle: koulutus on itseisarvo, ei alisteinen talouspolitiikalle
Korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät uusiksi; hyvinvointi- ja koulutuksen laadulliset mittarit osaksi rahoitusperusteita
Demokratiakasvatus ja elämänkatsomusoppi kaikille koulutusasteille edistämään kriittistä ajattelua ja kansalaisaktiivisuutta