Pue vallankumous!


Mekko: Nurmi. Korvikset: Poola Kataryna. Lenkkarit: Karhu.

Tällä viikolla on vietetty Vaatevallankomouksen viikkoa. Viikko huipentuu tänään 24.4. Vaatevallankumouksen päivään, joka kunnioittaa kolme vuotta sitten tapahtunutta tragediaa Rana Plazan vaatetehtaalla Bangladeshissa. Yli tuhat ihmistä kuoli, mutta tapaus on vain jäävuorenhuippu vaateteollisuudessa piilevästä karuudesta.

Aihe on ollut minulle jo pitkään tärkeä.

Elin pitkään ympäristössä, joka on koostui paljolti shoppailusta ja jatkuvasta kulutuksesta. Varsinkin nuorempana ystäväpiirini ajanvietto koostui paljon edullisten vaatteiden ostamisesta. Silloin rakensimme vielä identiteettiämme. Aika oli vapauden ja hyväksynnän fiktiivisen hakemista. Heräsin tästä dogmaattisesta unesta. Jotkut kutsuisivat sitä ehkä aikuistumiseksi.

Viime vuosien aikana olen pyrkinyt vähentämään turhien vaatteiden ostamista ja ostamaan laadukkaita eettisesti ja ekologisesti tuotettuja vaatteita. Olen halunnut suosia myös suomalaista desingia. Usein ajatellaan, että eettisekologiset vaatteet näyttää “hipiltä”. Mutta kuinka paljon meillä onkaan Suomessa ihania merkkejä, jotka tuottavat kestäviä upeita tuotteita, joiden valmistuksen läpinäkyvyydestä ei tarvitse murehtia! Nurmi, Poola Kataryna, Saana ja Olli, Costo… unohdan varmasti nyt jonkun mutta, kirjoitan aiheesta lisää tulevissa blogipostauksissani. Nyt haluaisin miettiä enemmän juuri vaatteiden tekijöitä.

Suomessakin on työtä tehty vaikeissa oloissa ja niukalla toimeentulolla. Nyt tilanne on toinen. Elämme yltäkylläisyydessä ja möksötyspäivän voi pelastaa löytöshoppailemalla jotain halpaa ja piristävää - ihan vain huviksi. Kaikkialla ei ole näin: hyvinvointimme koostuu työstä, joka on tehty pois silmistä. Blogit ja youtube-kanavat on täynnä postauksia, joissa on ostettu vaatteita viihteeksi. Siksi, että on kiva ostaa ja kokeilla. Näissä hetkissä ei ole läsnä ajatus siitä kuinka ja missä oloissa tuote on tuotettu tai kuinka paljon siitä on saatu palkkaa. Yhtäkkiä vaatekasat vaatekomerossa alkavat tuntua turhalta. Voisinko ostaa vähemmän mutta laadukkaampaa niin, että sen tekijäkin saisi ansaitsemansa ja toisaalta vaatteen käyttöikä olisi pidempi?

Itse ainakin haluan ostaa vaatteita, jotka on laadukkaita ja kestäviä. Ehkä me voitaisiin Suomessa näyttää esimerkkiä ja johtaa vaatekulutuksen kulttuurista muutosta. Skandinaavinen tyyli on kauniin minimalistista ja laadukkaan kestävää. Se edustaa minulle reilua työtä ja niitä pohjoismaalaisia arvoja, kunnioitusta toisia ja heidän työtänsä kohtaan.

Ekologisista vaatteista puhuttaessa moni ajattelee kalliita tai tylsän näköisiä hippivaatteita. Tarjonta on kuitenkin noussut hurjasti viime vuosina ja toisaalta hinnatkin laskevat koko ajan. Nykyisin on helpompaa löytää ihania eettisesti tuotettuja vaatteita, kun vain tietää mistä etsiä. Itse tykkään etsiä vaatteita Helsingin Nudgesta, Lahden Puodista, Yalo-nettikaupasta ja erilaisista vaate- ja design-tapahtumista.

Aina ei löydy eikä kerralla voi/tarvitse vaatekaappiaan muuttaa, mutta meidän pitäisi osata vaatia laadukkaampaa, kestävämpää ja reilummin tuotettuja vaatteita. Meidän pitäisi kysyä useammin “Who made my clothes?”

Maria Rytkönen

Teksti julkaisuensimmäisen kerran 24.4.2016


RECENT POSTS

ARCHIVE