Valtuustotyö alkoi
Lahden uusi valtuusto kokoontui viime torstaina ja perjantaina Sibeliustalolle valtuustoseminaariin. Vaikka seminaariohjelma oli suunniteltu pitkälti uusille valtuutetuille, kaksi päivää sisälsi tiukkaa asiaa kaupungin talousnäkymistä ja organisaatiouudistuksesta, maakuntauudistuksesta sekä sivistys-, ympäristö-, hyvinvointitoimialojen tulevaisuuden näkymistä.
Karkeasti kaksipäiväisen seminaarin voi jakaa kahtia: ankea sateinen talouskuripäivä sekä innostava aurinkoinen toimintamahdollisuuksien päivä. (Jälkimmäisestä kirjoitan oman kirjoituksen.) Haluan koota ajatuksiani seminaaripäivistä itselleni ylös ja toisaalta pitää teidät kaupunkilaiset mukana niin valtuustotyössä kuin myös ajatuksieni juoksussa. Alla pyrin mahdollisimman tiiviisti kiteyttämään ajatuksiani päivistä. Muistakaa, että aina saa jatkaa keskustelua, antaa palautetta ja kysyä!
Ankea sateinen talouskuripäivä
Lahden konsernipalvelujohtaja Mika Mäkinen aloitti torstaipäivän talousarvion vuosikellolla. Talousarvion kehysvalmistelu on määrä aloittaa jo ensi kuussa. Kesästä tulee tiivis, sillä lautakuntien tulee valmistaa omat ehdotuksensa talousarvion kehyksistä jo elokuuhun mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin budjetin päälinjaukset tulee valmistella jo seuraavien kolmen kuukauden aikana. Talousarvioneuvottelut alkavat lokakuussa. Sivistyslautakunnassa, jonne pääsin jäseneksi, meillä on paljon suuria taloudellisesti vaikeita kysymyksiä tulossa, joten budjettikehyksen viilaamisesta ei tule helppoa.
Vuosikate. Mika Mäkinen keskittyi selittämään pitkään vuosikatteen ilmenemistä Lahden taloudessa vuosina 2016-2022.
“Vuosikate on menojen ja tulojen erotus. Vuosikatteen ja investointien taso tulee olla sama, jotta talous olisi tasapainoinen. Nyt Lahdelle on tulossa suuret investoinnit ja tämän vuoksi joudutaan ottamaan velkaa, saman verran kuin 110 vuoden aikana yhteensä. Vuosikate tulee nousemaan ja lainaa tullaan ottamaan 100 miljoonaa. Miten velka hoidetaan?”, kysyy Mäkinen.
Suurimmat leikkaukset on tällä eräät tehty ja työllisyys näyttää kasvavan valtakunnallisesti. Silti maakuntauudistus muuttaa Lahden riskinkantokykyä. Haasteena on ennakoida tulevan maakunnan ja kunnan yhteistyötä vaativia eli rajapintakysymyksiä, kuten hyvinvoinnin edistämistä, syrjäytymisen ehkäisemistä, työllistämistä, kotouttamista ja elinkeinotoimea. Kaupungin tytäryhtiöt ovat sitoutuneita suoriutumaan lainoistaan, mutta niiden epäonnistuessa painavat nekin kaupungin taloutta.
Kuinka talous tasapainotetaan kestävällä tavalla?
Lahden suuret investoinnit ovat välttämättömiä: listalla on koulujen ja päiväkotien korjauksia, kehätien investointi ja terveystalo. Leikkaamalla ei kaupunki kehity.
Lahden strategiassa tavoitellaan 1% väestönkasvua vuosittain. Siihen tähdätään muun muassa radanvarren ja Nastolan nauhataajaman kehityksellä. Pyrkimyksenä on saada lapsiperheitä kaupunkiin. Vaikka lapsiperheiden lisääntyminen luo myös lisää investointipaineita, pitkällä tähtäimellä työikäisen väestön saaminen kaupunkiin on todella toivottavaa.
Vaikka seminaarissa tuskasteltiin jo 1% kasvun toteutumisesta, ei tavoite ole kovinkaan kunnianhimoinen kaupungissa, joka on vain 45 minuutin päässä Helsingin keskustasta; jonne on tulossa LUT-konsernin myötä yliopisto ja jossa on paljon tilaa innovatiivisillekin rakennusratkaisuille. Kasvun tavoittelu ja kaupungin houkuttelevuuden kasvattaminen tulisi olla ensisijainen keino kaupungin talouden “tasapainottamiseen”. Siltikin keskustelu painottui pääosin talouden sopeuttamiskysymyksiin. Keskeisempää olisi pohtia, kuinka tulevat välttämättömät investoinnit luovat Lahteen työllisyyttä, hyvinvointia ja houkuttelevuutta. Koulujen ja päiväkotien sekä kehätien korjauksen kaltaiset investoinnit työllistävät pitkäksi aikaa ja parhaimmillaan herättävät taloutta laajemminkin. Paikallisen osaamisen käyttö tulisi ottaa rakennushankkeiden lähtökohdaksi. Lisäksi investoiminen on nyt järkevää. Lainan ottaminen on nyt halpaa, koska korot ovat alhaalla.
Erityisen kiinnostava oli kuitenkin havainto, että Päijät-Häme saa vähiten Suomessa investointitukea suhteessa bruttokansantuotteeseen. Pohjoinen saa eniten, ja sillä onkin oma erityinen asemansa, mutta erot ovat merkittäviä. Joko meillä ei ole kiinnostavia hankkeita, edunvalvontamme ei toimi tai emme ole onnistuneet luomaan kiinnostavaa ympäristöä investoinneille. Tämä on kuitenkin aihe, johon aion paneutua. Monella saralla Lahti voisi olla merkittävästi kiinnostava investointien näkökulmasta.
Kaupungin aktiivinen työllistämispolitiikka oli yksi kärkiteemoistani kampanjani aikana ja sitä yritän pitää esillä valtuustokauden aikana. Tällä hetkellä työttömyys on Lahdessa 16,3 % (3/2017) ja työttömien määrää näyttää laskevan. Tämä on erittäin hieno uutinen. Vaikka muutos on hidasta, valonpilkahduksia on Lahdessa nähtävissä erityisesti nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä, josta Lahti on saanut valtakunnallisestikin kiitosta.
Työttömyyden määrän muutoksen takana on varmasti monenlaisia syitä. Rauman telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan suuret tilaukset sekä maailmantalouden elpymisen merkit heijastelevat varmasti myös Lahdessa, mutta silti olisi kiinnostavaa tarkastella, kuinka suuri osuus työttömistä suhteellisesti siirtyy eläkkeiden piiriin. Onko osuus kasvussa? Entä itsensä työllistäjiksi? Työllisyyden käsite on myös venynyt tämän hallituskauden aikana. Työttömyyden piiristä siirtyminen ei välttämättä tarkoita kuitenkaan toimeentuloa.
Maria