Kaikille lapsille samat mahdollisuudet harrastaa

Julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 1.9.2017

Harrastaminen parantaa koulussa menestymistä. Juuri julkaistun Likes-tutkimuskeskuksen tutkimus (2017) osoittaa, että liikkuvat lapset saavat parempia arvosanoja ja kouluttautuvat pidempään. Tutkija Jaana Karin mukaan lasten liikunta näkyy terveydessä, koulussa pärjäämisessä, ja siten myös kouluttautumisen pituudessa ja työurassa.

Myös opetus- ja kulttuuriministeriölle tekemässäni tutkimuksessa Koulutukseen valikoituminen (2015) selvisi, kuinka tärkeä asema harrastuksilla on koulua tukevana toimintana. Vähän liikkuvien on huomattu myös passivoituvan ja syrjäytyvän herkemmin. Omien vahvuuksien löytäminen, sosiaaliset taidot ja ymmärrys jatkuvasta itsensä kehittämisestä ovat harrastustoiminnan tärkeitä oppeja.

Tällä hetkellä tällainen itsensä kehittäminen on pitkälti perheiden tulotasosta riippuvaista. Keskimäärin lasten ja nuorten urheiluharrastukset ovat kallistuneet jopa kolminkertaisiksi 2000-luvulla.

Yhden lapsen harrastus maksaa keskimäärin vuodessa tuhansia euroja. Jääkiekko, uinti ja taitoluistelu ovat kalliimmasta päästä. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 tekemän tutkimuksen mukaan harrastusten kallistuminen on vaarassa aiheuttaa sen, että liikunnasta on tulossa vain rikkaiden etuoikeus.

Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraiset perheet joutuvat luopumaan lastensa harrastuksista taloudellisen tilanteen vuoksi.

Lapset, joilla ei ole harrastuksia tai joiden kodissa ei ole harrastuksellista kulttuuria, hyötyvät eritoten harrastukseen ohjaamisesta ja tuesta löytää oma harrastus. Harrastusten todettu vaikutus koulumenestykseen ja eriytymiskehitykseen tulee huomioida Lahtea kehittäessä.

Lahdessa pilotoitu Liikkuva koulu -hanke tulisi ulottaa koskemaan kaikkia lahtelaisia lapsia koulusta ja tulotasosta riippumatta. Harrastustakuun mahdollistamiseksi työhön tulee ottaa mukaan lahtelaiset harrastus- ja liikuntaseurat, nuorisopalvelut, koulut ja vanhemmat.

Liikunnan ja muiden harrastusten tulisi olla läheisemmin yhteydessä koulun toimintaan eikä irrallaan koulun toiminnasta. Näin saataisiin myös koulun tilat paremmin hyödynnetyksi ja harrastuksellisuuden toimintakulttuuria lähemmäksi kaikkia lapsia.

Kaupunki voisi tarjota enemmän vapaita yhteisöllisyyden tiloja, joita voidaan hyödyntää harrastustoiminnassa. Yksi vaihtoehto on tuoda harrastusmahdollisuuksia osaksi koulupäivää.

“Otetaan kaikki lapset mukaan!”, sopisi lapsiystävälliselle Unicef-kunnalle hyvin.

Maria Rytkönen

valtuutettu (sd.)

Lahti