Lahden opetushenkilökunta on ajettu kestämättömään tilanteeseen
Tulin juuri Lahden opettajien ammattiyhdistyksen järjestämältä illalliselta tuohtuneena ja surullisena. Samaan aikaan Seurahuoneen ulko-oven yläpuolella lukee "Hyvät hetket eivät ole sattumaa". Näin myös on Lahden kohdalla.
Jo pidemmän aikaan toteutetut koulutussäästöt ovat ajaneet Lahden opettajat, avustajat ja oppilaat kestämättömään tilanteeseen. Leikkaukset eivät todellisuudessa säästä ja ajavat kaupungin lopulta tilanteeseen, jossa opettajat ja avustajat vaihtavat työpaikkaa tai kuntaa, oppilaat ja vanhemmat siirtyvät toiseen kaupunkiin tai lähikuntiin. Erityisesti erityisen tuen lasten inkluusio yleisluokkiin on toteutunut resurssivajeen takia tavalla, jossa seuraukset on aiheuttaneet päinvastaisia ja jopa vahingollisia seurauksia niin erityistä tukevien lasten kuin muidenkin lasten osalta. Opettajien voimavarat ovat koetuksella ja tämä tietysti näkyy, kuten missä tahansa työympäristössä.
Avustajien tarve peruskoulussa on suuri. Avustajien lisääminen olisi myös kaikista halvin tapa ratkaista koulujen ongelmat. Samaan aikaa avustajakunnan arvostus ei ole oikealla tasolla; palkat ovat lähes toimeentulotuen rajoilla, työ raskasta ja koulujen kesäiset lomakaudetkin he ovat Lahdessa tekemässä oman ammattitaitonsa ulkopuolisia töitä puistojen siivoojina kaupungin talouden tehostamisen nimissä.
Olen itse toiminut Lahdessa opettajana ja ensimmäinen asia, johon silloin kiinnitin huomiota, oli juurikin opettajien ja avustajien työhyvinvoinnin ja jaksamisen vaikutus koulutuksen laatuun. Koulun ollessa murroksessa monella tavalla ovat haasteet jo tarpeeksi suuret, mutta resurssien vähäisyys, suuret luokkakoot ja erityistä tukea tarvitsevien lasten integraatio on näissä olosuhteissa aivan mahdoton.
Lahdessa käytetyt rahat per oppilas ja opiskelija ovat Suomen alhaisimmalla tasolla. Vertailukohtana voi pitää Kouvolaa, joka on saman suuruinen kaupunki, jossa rahamäärä on yli 2000 euroa suurempi / oppilas / vuosi. Nämä ovat poliittiisia arvovalintoja, jotka vaikuttavat alueen osaamistasoon ja kehittymiseen. Koulutuksen periytyminen jatkuu, jos koulutuksen järjestäminen on merkittävästi heikompaa Lahdessa kuin muualla. Myös veroeurot, osaavat työntekijät, korkeatasoinen yrittäjyys tai muu liiketoiminta ei hakeudu aluelle, jos emme itse panosta koulutukseen: henkiseen pääomaan ja osaaviin kaupunkilaisiin. Hyvät opettajat karkaavat muualle, jos emme panosta kohtuulliseen työympäristöön.
Koulutusta tutkineena on vaikea seurata kehityskulkua. Koulutuksen kehittäminen on syy miksi halusin kuntapolitiikkaan, mutta on turhauttavaa olla päättäjä ja samaan aikaan kokea voimattomuutta pystymättä vaikuttaa. Poliittinen päätöksenteko on aina kompromisseja ja poliittiset valtasuhteet määrittää kompromissin suunnan. Itse aion puolustaa kyllä koulutusta, mutta ilman joukkovoimaa emme pystytä vaikuttamaan.
Kiitos opettajille keskustelusta, jään nyt pohtimaan konkreettisia tekoja. Ollaan yhteydessä!