Lahti tarvitsee Taide- ja muotoilukeskuksen!

Tänään valtuustossa päätetään Lahden Taide- ja muotoilukeskuksen perustamisesta. Alla puheenvuoroni:

Arvon puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Kaupungin tehtävä on turvata kaupunkilaisten peruspalvelut, mutta myös kehittää kaupunkia houkuttelevaksi ja ajanmukaiseksi, jotta kaupungin jatkuvuus voidaan taata. Nämä eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan toisiaan edellyttäviä ja täydentäviä talouspoliittisia kysymyksiä.

Lahden strategiassa olemme linjanneet, että kilpailukykymme pääteemat ovat muotoilu ja ilmiöt. Eikö meillä yhtäkkiä riitäkään usko tähän?

Kaupungin strategia on luotu kokonaisuutena kaupungin houkuttelevuuden lisäämiseksi ja menestymisen edistämiseksi nimenomaan taloutta silmällä pitäen. Jos olemme tosissaan tavoittelemassa kaupungin strategian mukaista ”elämyksien ja muotoilun kaupunkia” emme voi olla hyväksymättä valtuustossa Taide- ja muotoilunkeskuksen toteuttamista. On turha odottaa kaupungin menestystä tai talouden tasapainottamista, jos emme itse usko kaupunkimme vahvuuksiin.

Strategiamme on perusteltu. Vuoden 2013 Vaasan yliopiston Museoiden taloudellinen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan museokävijät tuovat alueelle kolminkertaisen määrän tuloja, koska suurin osa kävijöistä kuluttaa myös museon ympäristössä olevia palveluita.

Infrastruktuurin rakentaminen ei palvele vain museota tai sen asiakkaita, vaan koko kaupunkia. Museoilla on merkittävä kasvatuksellinen tehtävä. Tämä ei ole mitään taidehössötystä tai kiva projekti. Vuonna 2014 tekemässäni koulutuksen periytyvyyttä tutkivassa tutkimuksessa perehdyin taiteen ja kulttuurin merkitykseen koulutuksen periytyvyydestä, siihen millaiseen koulutukseen nuoret valikoituvat. Kasvatustieteissä tiedetään, että kulttuurisella pääomalla on vaikutusta koulussa menestymiseen ja koulutuksen arvostukseen, ja siten myös koulutustasoon. Laadukas kulttuuri ei ole Suomessa kaikkien tavoitettavissa, Lahdessa se voisi olla.

Lisäksi, Lahden kansainvälisestikin meritoituneet muotoilun opiskelijat ovat jäänet hyödyntämättä. Muotoilu ei ole vain taidetta ja designia, se on yksi nopeimmin kasvavista aloista Suomessa. Yritykset panostavat juuri nyt kotimaiseen muotoiluun ja palvelumuotoluun. Kuten valtuutettu Falkkin viittasi, tässä on myös tulevaisuuden työpaikoista kysymys. Yhteistyö museon, oppilaitostensa ja yritysten välillä on nähdäkseni kriittinen kaupungin näkökulmasta.

Valitettavasti juuri opiskelijat valittavat kaupunkia kulttuurisesti köyhäksi ja siirtyvät opintojen jälkeen muualle, siis Muotoilun kaupungista! Nämä ovat niitä tulevaisuuden yrittäjiä ja uusien tuotteiden ja paikallisten työpaikkojen luojia sekä innovatiivisia työntekijöitä, joita meidän pitäisi houkutella kaupunkiin. Nyt emme saa edes heitä jäämään.

Taide- ja muotoilunkeskus ei siis ole pelkästään tulevaisuutta vaan sen tulisi olla nykypäivää.