Lahti menestyy kun yksilö menestyy

Kirjoitus julkaistu ESS 27.5.2018

Varhaiskasvatuspalvelut toimivat kuin trampoliini, jonka avulla jokainen lapsi voi ponnistaa sellaiselle tasolle, jotta voi pärjätä koulussa ja elämässä. Vapautta ja yksilöllisyyttä on kyky ja ymmärrys valita oma tie.

Lasten päivähoito on yhteydessä parempaan koulumenestykseen tuoreen Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan. Tulokset ei ole uusi havainto, samankaltaisia tutkimustuloksia on saatu päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta jo pitkään Suomessa ja kansainvälisesti.

Opetusministeriö on laatinut varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartan vuosille 2017–2030. Ohjelma esittää tavoitteeksi saada laajemmin lapsia varhaiskasvatukseen piiriin. Tavoite on hyvä, koska jo nyt Suomi jää kauas taakse muiden pohjoismaiden varhaiskasvatuksen osallistumisasteesta ja OECD-maiden keskiarvosta.

3–5-vuotiaiden ryhmässä osallistumisasteet ovat monessa maassa 90 %:n molemmin puolin. Suomessa jäädään 74 %. EU:n strategian tavoitteena on vuonna 2020 4 –vuotiaiden osallistumisasteen nostaminen vähintään 95 prosentin tasolle. Tanskassa tavoite ollaan jo saavuttamassa.

Olimme sivistyslautakunnan kanssa tutustumassa Kööpenhaminassa Tanskan sivistyspalveluihin. Paikallisen kuntaliiton koulutuksen erityisasiantuntija viittasi esitelmässään useasti siihen, kuinka pohjoismaiseen hyvinvointivaltiomalliin kuuluu ajatus siitä, että jokaiselle yksilölle kuuluu mahdollisuus ja vapaus menestyä elämässään riippumatta kotitaustastaan ja vanhempien pedagogisista kyvyistä. Siksi Tanskassa onkin panostettu erityisesti varhaiskasvatukseen.

Lahdessa varhaiskasvatuksen osallistumisaste 3-5-vuotiaiden keskuudessa oli vuonna 2015 merkittävästi heikompi kuin Tanskassa, mutta vieläpä alle Suomen keskiarvon: vain 68% lahtelaisista lapsista oli varhaiskasvatuksen piirissä. Vuonna 2016 Sipilän hallituksen päättämän päivähoidon rajauksen jälkeen luku oli 65%.

Suomessa äidin tulotaso ja koulutusaste vaikuttavat muutenkin merkittävästi lapsen varhaiskasvatukseen osallistumiseen: mitä pienemmät tulot ja koulutus, sitä harvemmin lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen. Kotihoidon tukea käyttävät useammin matalasti koulutetut heikomman tulotason naiset. Juuri tässä ryhmässä kertautuvat myös muut lapsen koulumenestystä heikentävät tekijät, kuten heikompi mahdollisuus tukea lapsen harrastuksia, epäsäännöllinen toimeentulo ja työajat sekä stressi.

Lahdessa koulutustaso on maan keskitasoa heikompi ja työllisyysaste maan heikompia. Kuten kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa asiantuntijapuheenvuorot painottivat, kaikki lähtee varhaiskasvatuksesta. Lahden kaupunki sitoutui strategiassaan vuosille varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen. Uusi kaupungin strateginen tavoite tulee ottaa vakavasti koskien kaikki lapsia. Kun varhaiskasvatus tukee yksilöiden koulumenestystä, paremmin menestyvät yksilöt tekevät paremmin menestyvän kaupungin.

Maria Mäkynen

sivistyslautakunnan jäsen

kaupunginvaltuutettu, sd.


RECENT POSTS

ARCHIVE