top of page

Huumeiden käyttö ei lopu Lahdesta valistuksella ja paheksuvilla paraateilla

Kirjoitus on julkaistu Etelä-Suomen Sanomissa 11.6.2018

Lahden vt. kaupunginjohtaja Mika Mäkinen kommentoi Iltalehdelle (8.6.) Lahden huumeongelman ratkaisemisen mahdollisia keinoja kertomalla, että ”esimerkiksi Poliisisoittokunta vierailee Lahdessa. Siinä rokin säestyksellä kerrotaan kovia faktoja huumeista. ”

Vaikkakin samalla hän kertoo, että keinoja on monia ja katseet täytyy kääntää nuorten aktiiviteetteihin, Poliisisoittokunta -esimerkki osoittaa, kuinka vieraantuneita korkeimmat päättäjämme ovat nuorten elämästä. Kalle Aaltonen on tuonut ansiokkaasti esille päättäjien vieraantumista huumeongelmaisten arjesta. Vaikka mielestäni valtuutetun tehtävänä on esittää ratkaisuja ja toimeenpiteitä, olen iloinen, että ”Amfetamiinipääkaupunki” -provoaloite sai aikaan sen huomion, minkä ongelma ansaitsee.

Erityisen tyytyväinen olen, että nuorten harrastuksien tärkeyteen kiinnitetään vihdoin huomiota vt. kaupunginjohtajaa myöten. Olen kirjoittanut ESS:n mielipidepalstalla usein lasten harrastuksien merkityksestä ja vaatinut harrastustakuuta Lahteen. Nuoret kaipaavat aitoja ratkaisuja paheksuvien paraatien sijasta. Myös THL ohjeistaa, että ”irralliset ja moralisoivat "huumevalistusiskut" eivät ole suositeltavia”. Auktoriteettisen Poliisisoittokunnan rokin säestämät ”kovat faktat” ovat elitistisyydessään huonoin mahdollinen ehdotus. Nuoret eivät käytä huumeita tietämättömyytään tai tylsyyttään vaan huonovoitisuuttaan. ”Lahti sijoittuu syrjäytymisvertailussa sijalle 14/176. Kunnan nuorille on kasautunut ”todella paljon huonovointisuutta”. ( HS 20.11.2017)

Omien vahvuuksien löytäminen, sosiaaliset taidot ja ymmärrys jatkuvasta itsensä kehittämisestä ovat harrastustoiminnan tärkeitä oppeja. Vähän liikkuvien on huomattu passivoituvan ja syrjäytyvän herkemmin. Harrastaminen parantaa tutkimuksien mukaan koulussa menestymistä ja ehkäisee syrjäytymistä.

Tällä hetkellä harrastaminen on kuitenkin perheiden tulotasosta riippuvaista. Keskimäärin lasten ja nuorten urheiluharrastukset ovat kallistuneet jopa kolminkertaisiksi 2000-luvulla.

Lapsen ääni -kyselyn mukaan vähävaraiset perheet joutuvat luopumaan lastensa harrastuksista taloudellisen tilanteen vuoksi. Vähävaraisuus altistaa jo muutenkin monille syrjäytymisen riskeille.

Reykjavikissa on saavutettu merkittäviä tuloksilla sillä, että lähestymistapaa päihteiden ehkäisyyn muutettiin radikaalisti päihteiden kielteisten puolien osoittamisen sijaan harrastuksien mielekkyyden korostamiseen. Kaupunki sponsoroi harrastusmaksuja ja harrastusseurat lähtivät mukaan yhteisötyöhön. Muutoksen taustalla on oivallus siitä, että yksilön sijaan pyritään muuttamaan olosuhteita ja elinympäristöä niin, että kiinnostavaa tekemistä löytyy.

Olkoon harrastaminen liikunnallista, taiteellista tai sivistyksellistä uuden oppimista, sosiaaliset taidot ja kognitiivisten kykyjen kehittäminen valmentavat lapselle tietoja ja taitoja, joista on hyötyä. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otukselle tekemäni tutkimuksen perusteella harrastusrikkaassa ympäristössä välittyy myös hiljaisena tietona yleissivistystä ja erilaisissa elämän valinnoissa ohjaavaa ns. strategista tietoa, joka luo osaltaan parempia edellytyksiä elämälle.

Liikkuva koulu -hanke tulisi ulottaa koskemaan kaikkia lahtelaisia lapsia koulusta ja tulotasosta riippumatta. Harrastustakuun mahdollistamiseksi työhön tulee ottaa mukaan lahtelaiset harrastus- ja liikuntaseurat, nuorisopalvelut, koulut ja vanhemmat.

Huumeongelmaa ei ratkaista soittokunnilla, vaan antamalla jokaiselle nuorelle aito mahdollisuus mielekkääseen elämään ja itsensä toteuttamiseen.

Maria Mäkynen

valtuutettu (sd.)

Lahti


RECENT POSTS

ARCHIVE

bottom of page