Lahti harrastamisen mallikaupungiksi – Harrastustakuu kaikille lapsille

Valtuuston syksyn ensimmäinen kokous kesti melkein 4 tuntia. Asialistalla oli paljon aloitteita. Laajinta keskustelua käytiin Lahden huumeongelmasta. Kalle Aaltosen Amfetamiinipääkaupunki -aloite on saanut paljon ansaittua huomiota. Tähän liittyen ajatuksiani voi lukea lisää täältä: Maria Mäkynen: Huumeiden käyttö ei lopu Lahdesta valistuksella ja paheksuvilla paraateilla.

Kirjoituksessa esitän konkreettiseksi ratkaisuehdotukseksi lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien tukemista. Huumekeskustelusta riippumatta olisin valmistellut Lahden Sosialidemokraattiselle valtuustoryhmälle alla olevan aloitteen. Harrastustakuu on minulle hyvin rakas aihe aina siitä asti, kun olen tutkinut aihetta. Aloitteen lopussa on lähteenä tutkimukseni, mutta lyhyesti voi todeta, että harrastuksilla on vaikutusta koulutuksen periytyvyyteen.

Lahdessa koulutus myös periytyy enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Koulutustaso on matala, jolloin myös työllistyminen ja yrittäjyys on haastavampaa tulevaisuudessa, kun työelämä vaatii korkeampaa osaamista.

Moni lapsi ja nuori jää ilman harratusmahdollisuuksia, vaikka harrastamisella on todettu yhteys koulumyönteisyyteen, koulumenestykseen ja kouluperiytyvyyteen, terveeseen ja hyvinvoivaan kasvuun. Valitettavasti harrastukset ovat liian kalliita tai kaikki vanhemmat eivät ymmärrä sen tärkeyttä.

Urheilun ja kulttuurin kaupunkina, Unescon lapsiystävällisenä kaupunkina, olisi luontevaa että Lahti ottaisi aseman Suomen Harrastuskaupunkina.

VALTUUSTOALOITE: Lahti harrastamisen mallikaupungiksi – Harrastustakuu kaikille lapsille!

Koulutuksen kehittämiskeskuksen julkaiseman Oma Linja -selvityksen mukaan oppilaiden väliset erot ovat kasvaneet. Erot koulussa pärjäämisessä riippuvat yhä useammin lapsen vanhempien sosioekonomisesta taustasta. Hyvätuloisten ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapset pärjäävät koulussa kaikissa aineissa selvästi paremmin.

Koulumenestyksen eroa näyttäisi selittävän muita tekijöitä todennäköisemmin koulun ulkopuolinen aika. Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuutta harrastaa ja kehittää itseään vapaa-ajalla ohjatussa ympäristössä pedagogisesti pätevän aikuisen valmentamana, koska harrastukset ovat kallistuneet valtavasti. Liikuntaa harrastavilla perheillä oli vuonna 2014 keskimäärin 80 000 euron tulot vuodessa, vain kolmasosa Suomen perheistä yltää tähän. Pienituloisten perheiden lapset eivät voi harrastaa ja kehittää itseään taloudellisten esteiden vuoksi.

Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen (Rytkönen, 2015) tutkimuksen perusteella tiedetään, että harrastaminen on merkittävä resurssi koulussa menestymisessä.

Harrastukset kehittävät sosiaalisia ja kognitiivisia kykyjä, valmentavat tietoja ja taitoja sekä auttavat tunnistamaan omia vahvuuksia hyvinvoinnin edistämisen lisäksi. Esimerkiksi jalkapalloharrastus opettaa sosiaalista taitoja ja erilaisten ihmisten kanssa olemista, pitkäjänteisyyttä ja tavoitteiden asettamista, itsensä haastamista ja elinikäisen oppimisen asennetta. Samalla saa kavereita ja tervettä tekemistä.

Harrastusten merkitys koulutuksen periytyvyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä on suuri. Siksi lasten mahdollisuutta harrastaa on tuettava ja yhteiskunnan tulee turvata jokaiselle nuorelle harrastusmahdollisuus. Jokaiselle lapsella tulee olla oikeus laadukkaaseen ja ohjattuun harrastukseen, jossa kehittää itseään riippumatta perheen varallisuudesta. Näin annamme jokaiselle lapselle mahdollisuuden rakentaa terveellistä elämäntapaa ja kehittää omia vahvuuksiaan. Liikkuminen ja harrastaminen luovat valmiuksia menestyä elämässä ja itsetunnon kannalta tärkeitä myönteisiä kokemuksia.

Lahti on tunnettu urheilun ja kulttuurin kaupunki. Keväällä 2018 päätetyn strategian mukaan Lahti tavoittelee lapsiystävällisen hyvinvointikaupungin asemaa, jossa edistetään lasten ja nuorten hyvää arkea. Lahden kilpailukykystrategian painottaessa kaupungin vahvuuksina liikuntaa ja elämyksiä, on luontevaa, että juuri Lahti ottaisi aseman harrastuskaupunkina, jossa kaikille lapsille on taattu harrastus.

Kaupungissa on paljon lasten ja nuorten harrastamisen parissa työskenteleviä järjestöjä ja seuroja, jotka myös tukevat ja kannustavat eri keinoin harrastamisen pariin. Suomeen on syntynyt myös hyväntekeväisyysjärjestöjä ja säätiöitä tukemaan vähävaraisten lasten ja nuorten harrastamista. Lahden kaupungilla on hyvä HarrasteLahti -sivusto, joka kokoaa harrastusmahdollisuuksia ja erinomaisia tuloksia näyttänyt Liikkuva koulu -hanke osassa kouluista.

Harrastustakuu kokoaisi kaikki nämä toimijat yhteen pohtimaan miten voimavaroja ja resursseja voitaisiin käyttää tehokkaammin yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen.

Lahden Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä esittää, että Lahden kaupungille valmistellaan Harrastustakuu, jossa Lahti takaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden ohjattuun harrastukseen. Kaupungin tulee selvittää, kuinka voitaisiin järjestää kaikilla alueilla sellaiset puitteet, joissa jokaisella lapsella olisi mahdollisuus harrastaa koulun ulkopuolella tai koulupäivien yhteydessä. Tärkeää olisi luoda Harrastustakuu-malli, joka olisi helppo toteuttaa jo olemassa olevia resursseja ja hankkeita hyödyntämällä. Kehittämistyöhön tulisi ottaa mukaan harrastusseurat, nuorisoseurat, koulut, vanhemmat, yritykset ja järjestöt. Yhteisöllisyyden kehittäminen harrastuksien ympärille voi parhaimmillaan yhdistää monen ikäisiä ja monenlaisia lahtelaisia.

Harrastustakuun toteuttamiseksi laaditaan toimenpidesuunnitelma, johon eri kaupungin toimialat listaavat mahdollisia toimenpiteitä Harrastustakuun aikaansaamiseksi. Lisäksi tulee selvittää mahdollisuuksia harrastusohjaajien nimeämisestä kouluihin.

Lähde: Rytkönen M. 2015, teoksessa Saari, J, Aarnio, L. & Rytkönen, M. 2015 Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen. Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa. Otus 51/2015 Lahdessa

10.9.2018

Lahden Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä


RECENT POSTS

ARCHIVE